Kuka sinulle antoi luvan tänne tulla?

" Oikeasti.. Minulla on tunteita sinua kohtaan. " Nainen jatkoi mies katsoi tätä hetken.

Samassa ovi pamahti auki.
" ELIENÒRA! Mitä sää oot menny tekemään? " mies karjaisi Matt hivutti kätensä oman miekkansa kahvalle. " Varmaankin sen että toin miehen linnaan joka pelasti kuninkaalliset vampyyriltä, sain siinä samassa puremankin vampyyriltä, mutta sain vasta ainetta tälät mieheltä nopeasti joten olen kuin ihminen lukuun ottamatta ulkonäköäni. " Nainen selitti Matt katsoi miestä ja virnisti " Tajuatko että kokki on kuollut?! Ja joudut hirteen tekosi takia? " mies sanoi "anteeksi puutumiseni mutta minä tapoin kokin ja minä olen vastuussa minä pakotin naisen auttamaan minut" hän totesi ja pongahti pystyyn "Ja jos haluatte tappaa hänet saatte tulla minun lävitseni koska minä saan palkkaa siitä että suojelen naista" hän totesi hän ei puhunut rahallisesta palkasta mutta sekin oli palkka.

"anteeksi puutumiseni mutta minä tapoin kokin ja minä olen vastuussa minä pakotin naisen auttamaan minut" Matt sanoi ja jatkoi
"Ja jos haluatte tappaa hänet saatte tulla minun lävitseni koska minä saan palkkaa siitä että suojelen naista"
Elienóra oli yllättynyt mattin reaktiosta, mutta mitä ihmeen palkkaa? Jäi kuitenkin naisen päähän pyörimään.
Prinssi ei katsonut miestä hyvällä, mutta ei kuitenkaan aikonut taistella tuon kanssa.
" Hyvä on.. Mutta tiedätkös.. Tuo nainen kuolee ulkonäkönsä takia hyvin nopeasti vaikka ihmistä hänessä vielä olisikin. " Prinssi tunkeutui Mattin ohi tarttuen Elienórta kyynerpäästä ja lähtien tönimään tuota kohti Kuninkaan salia.

" Hyvä on.. Mutta tiedätkös.. Tuo nainen kuolee ulkonäkönsä takia hyvin nopeasti vaikka ihmistä hänessä vielä olisikin. " "jaa sitä minä epäilen koska minä olen melkein valmis kokeissani koska näytänkö muka minä vampyyriltä?" hän kysyi ja seurasi miestä. "no okei en ole vampyyri olen yhtä lailla ihminen kuin tuo nainen tuossa. " hän lisäsi ja pisti miekan tuppiinsa. Hän ei halunnut tappaa prinssiä koska sitten hän olisi joutunut palaamaan vuorille. Hän sen sijaan seurasi tätä ja naista.

Elienóra oli hyvin hyvin vihainen prinssille juuri nyt, tätä ärsytti aivan järkyttävästi prinssin töniminen eteen päin ja hän oli kaatuakkin pariin otteeseen.
" Lopeta, osaan kävellä itsekkin. " Nainen tiuskasi prinssille ja lähti itse nopeampaan tahtiin kuin miehet ehtivät.
Pian Elienóra saapui isoille raskaille puisille oville jonka takaa ilmestyi avara iso sali ja sen toisessa päässä nuorekas kuningas tuskin edes neljää kymmentä vuotta täyttänyt. Prinssi tönäisi naisen saliin, mutta sulki oven Mattilta, tuo ei saisi häiritä naisen tuomion antamista.
Elienóra mulkaisi ovea jonka prinssi oli laittanut visusti kiini ja viellä itse asettunut sen eteen. nainen niiassi kuninkaalleen ja polvistui sitten tuon eteen.
" Elienóra. " Kuninkaan samenttinen ääni kantautui naisen korviin, kuningas ei ollut ihminen vaan haltia joka oli lain vastaista, muttei kukaan sille voinut mitään.
" Uskon hyvyyteesi, uskon sinun olevan viaton. Mutta rikkeet ovat kalliit ja kansalle on selitettävä tapahtumat. Siksi päätös on vaikea. " Kuningas puhua. Elienóra oli yhä polviltaan katse lattiassa.

" Lopeta, osaan kävellä itsekkin. " Nainen tiuskasi Matt katsoi kun tämä lähti vetämään omaa vauhtiaan ja kun prinssi löi hänen nenänsä edestä oven kiinni hän suuttui ja otti pullon jossa oli verta ja otti kulauksen siitä ja keskittyi hän veti miekkansa esiin ja sivalsi oven auki kolmella lyönnillä siihen tuli hänen mentävänsä reikä. Hänellä oli vielä voimia tarpeeksi jopa kunnon tappeluun. Hän astui itse tekemästään lävestä sisään ja väisti kaksi nuolta ketterästi jotka häntä päin oli ammuttu. "herra on hyvä ja ottaa kuninkaan miekna takaisin" hän totesi ja osoitti miekallansa prinssiä kasvoille.

Elienóra pelästyi mattin sisääntuloa valtavasti ja nousi seisomaan hitaasti tuohon päin kääntyen.
" VARTIJAT! VIEKÄÄ MIES POIS! " Kuningas karjui ja vartijoita tuli ainakin tusina jostain ovesta, mies ei voisi pärjätä noin monelle, ei millään.
Prinssi tarttui miestä lukko otteella ja vartijoita kerääntyi heidän ympärilleen vangitsemaan miestä.
" Elienóra, olen pahoillani.. mutten voi muutakaan.. " Kuningas sanoi kylmästi.
" VARTIJAT VIEKÄÄ MYÖS NAINEN! JA VALMISTAKAA HÄNET AURINGON NOUSUUN! Hirttopuu on oltava sillloin valmiina. " Pari vartijaa veivät naisen joka rimpuili aivan kamalasti kellarissa sijaitsevaan rautaselliin, sellistä ei karkaisi kukaan millään hinnalla. vartija vielä tarkasti ettei naisella olisi mitään teräaseita, tai mitään, siinä samassa myös kopeloi naista, siitä hyvästä vartija sai mojovan iskun naisen nyrkistä poskeensa ja Elienóra työnnettiin selliinsä. Pian myös Matt joutui viereiseen selliin, tosin tuota tuotiin ainakin kuudenhengen vartijajoukolla. Nyt elienóra istui kuoleman sellissään ja viereisessä hänen rakkauden kohteensa. Matt ei joutuisi hirtteen vaikka oli tehnyt pahasti, kuningas vain vihasi ennestään naista jo niin paljon että halusi hänestä eroon.
Elienóra purskahti itkuun. Hiljaiseen itkuun, josta ei kuulunut ääntäkään.

Joku rottakin kipitti siinä naisen edestä ja lensi siinä samassa kirkunan saattelemana kaltereitten lävitse päin seinää. Elienóra ei voinut vihata mitään muuta niin paljoa kuin rottia, ne saivat naisen yäkkäämään, muttei kuitenkaan oksentamaan. Sellin nurkassa lokui hajalle mennyt luuranko, Elienórasta tuntui kuin luuranko olisi vielä elänyt ja tuijottanut häntä ahtaasti, tuolla oli vielä osittaisia hiussuortuviakin päässä ja silmätkään eivät olleet kamalan pahan näköiset. viimeistään nyt nainen tahtoi nopeasti pois sellistä. Häntä ällötti ja oksetti koko paikka. Hänen ja mattin sellin seinä oli pelkkää karteri seinämää, nainen olisi ehkä mahtunutkin niiden lävitse mutta ulkomaailman kaltereitten välistä ei, ne oli tehty paljon tiiviimmin.

//sori pieni hittaus.

Matt ei oikeastaan edes tajunnut miten hänet oli onnistuttu tunkemaan tänne hänen miekkansa hänen oli saatava se hän sekoaisi jos ei saisi sitä. "PERKELE!" hän karjaisi ja mätkäytti kaikella voimalla seinää jonka voimasta katosta tippui kasa soraa hänen niskaansa "Ei HELVETTI EIKÖ TEILLÄ PASKEMPAA SELLIÄ OLE!" hän karjui vartijalle ja mietti että ei pystynyt hajottamaan Terästä vielä hän oli vielä puu lankuissa karatessaan. Hänen oli yritettävä kuitenkin. hän istui alas ja rupesi tasaamaan hengitystään ja repimään kipua kädestään hänen oli onnistuttava tässä jotta nainen selviäisi. Hän repäisi omaa vertansa ja joi sitä. Hänelle se oli ihan sama mitä verta hän joisi. Hänen oli saatava verta nyt. Hän löi kalterit jäivät pystyyn Hän löi toisen kerran metrin korkeammalle ja samassa hän huomasi että hänen sellinsä kalterit olivat ruosteessa. Hän potkaisi ne pois kepeästi koska hänen sellissään ei näyttänyt olevan mitään kunnollista.

Nainen käveli levottomasti selliänsä ympäri kun mies toisella puolella meuhkasi jotain. Vartijoita tuli katsomaan mikä siellä oli ja järkyttyivät pahasti nähdessään kalterit jotka makasivat maassa. Miehet lähtivät juoksemaan mattia kiinni sillä aikaa kun nainen kiljui vähän väliä sellissä ja potki rottia pois kaltereitten välistä. Yksi rotta oli myös tarttunut naista nököhampaillaan tämän kengän nyöreistä.
" MATT! " Nainen kiljaisi epätoivoisesti ja yritti saada likaista rottaa irti. Lopulta hän oli niin toivoten että repäsi hajonneesta luurangonta yhden luun ja alkoi sillä mukiloimaan rottaa.
" Helvettiin nyt siittä! " Nainen karjaisi taas, häntä ällötti niin paljon että hänen teki mieli kiljua vaan koko ajan. Oikeastaan ei nainen mikään hieno helma ollut mutta vihas vaan niin paljon rottia.

Nainen oli epätoivoinen ja istui penkille tämä painoi kasvonsa käsiin. Hän tarvitsisi verta, hänen voimansa olivat tyystin loppuneet, hän ei jaksanut enään edes seistä, nainen nosti kasvonsa käsistään ja tuijotti rottia, tämä vain tuijotti niitä. sitten hänelle tuli pieni ällöttävä idea, rotissahan oli verta.. Ei, hän ei niihin koskisi. Hän ei aikoisi ottaa niiltä mitään helvetin ruttoa, mutta kuitenkin naisen käsi ojentui kohti lihavaa ja pulskaa rottaa, ensin Elienóra taittoi tuon niskat tuloksena on mukava raksaisu ja nainen meitti heittää jo siinä ylen. Lopulta naisen hampaat painuivat rottaan yököten, eikä kauaa edes kestänyt kun rotta oli menettänyt verensä. Siinä oli ehkä desi verta, riittäisi ainakin hetkeksi.

Matt ei kuullut naista hän potkaisi vartijat päin seinää ja naksautti näiltä niskat poikki. Hän ei tarvinnut verta joten hän ei syönyt miehiä. Hän jatkoi matkaansa nopeasti ja hyppeli kepeästi tappaen kaikki vartijat joihin törmäsi hän meni ase huoneeseen ja etsi miekkansa sieltä. Hän tarvitsi sitä naisen vapautukseen. Tämän jälkeen hän imi yhdestä miehestä veret pihalle ja se riitti taas matkaan alas naiselle ainakin luultavasti. Kuningas oli liian tyhmä antaessaan naiselle kestävän sellin ja hänelle ruosteisen paskan. Hän lähti taas matkaan.

Nainen oli vihainen, hänen teki mieli kuristaa kuningas tältä istuimelta. Hänen teki mieli potkia tuota oikein mojovasta jalkojen väliin niin että tuo menettäisi vielä isyytensäkkin.

Prinssi käveli Elienóran sellin luokse katsellen häntä pahoillaan ilmeellä. Nainen nousi penkiltä ja käveli kaltereitten luokse missä prinssi oli.
" Auta minut pois täältä.. ole kiltti. " Elienóra anetli prinssiltä, he olivat olleet ystäviä jo lapsuuden ajoista asti, kuitenkin aika oli viilentänyt heidän välinsä ja enään tuskin voisi sanoa heitä ystäviksi, nykyään he olivat vain tuttuja.
" Edes minä en pysty murtamaan näitä kaltereita, mutta sinun sydämmesi kyllä. "
Prinssi vastasi virnistäen.
" SENKIN SIKA! ÄLÄ KUULE VALEHTELE MULLE! Tiedän jokaisen sun salaisuuden, kuule minun on melko helppo levittää sanaa. Ja mitähän kunkkukin sanoisi siihen, että makasit kanssani silloin kun hänet kruunattiin tai siihen että tapoit hänen vaimonsa?! " Naisen nyrkki lennähti kaltereitten välistä suoraan prinssin nenään, kuului kamala krunksaus ja prinssi kaatui maahan.
Elienóra katsoi kauhuissaan tuota, oliko hän tappanut tuon vai menettikö tuo vain tajuntansa?

Matt saapui selleille ja katsoi prinssiä "sori vaan mutta minun on ihan pakko tappaa tuo kusipää" hän totesi veti miekkansa esiin ja löi naisen kalterit hajalle yhdellä lyönnillä "sinuna taas juoksisin kaupunkiin ja etsisin hyvän katon missä voi hyvin nukkua se riittää minulle maksuksi." hän totesi ja katsoi prinssiä tappajan ilme silmissään hän vihasi tuota miestä jo nyt siitä mitä tämä oli tehnyt hänen miekalleen siinä oli pieni naarmu. Hän ei antanut koskaan anteeksi kenellekään joka teki pienenkin säpäleen hänen miekkaansa "kerrankin jokin asia menee putkeen" hän totesi ja laski miekkansa tuppeen ja valmistautui tappamaan miehen paljain käsin "minä sentään pystyn tappamaan tuommoiset ilman aseita." hän totesi vähäisen hulluuden tullen hänen suustaan.

Elienóra katsoi järkyttyneenä kun matt kävi käsiksi prinssiin ja lörpötteli tuolle jotain.
" Älä, saat pian kuoleman syytteen niskoillesi! Prinssi ei ole tuon arvoinen. Mennään. " Nainen henkäsi ja liisi kepeästi noiden yli. "
Elienóra jäi odottamaan mattia ovelle ja katsoi käytävälle koko ajan. jos joku olisi tullut nyt niin se olisi saanut kyllä potkun jalkojen väliinsä.
Siitä naiselle tulikin mieleen.. Hän lähti juoksemaan kohti kuninkaan salia repien jostain taulusta siinä matkanvarrella pitkän miekan. Kepeästi nainen sujahti oveen tehdystä reijästä ja ei edes suonut kuninkaalle kumarrusta, salissa ei ollut muita kuin he kaksi. Uhkaavasti nopein ja pitkin askelin nainen lähestyi kuninkasta. Miekka oli hänen kädessään uhkaavassa asennossa ja kuninkaan luokse saavuttuaan nainen painoi polvensa tuon jalkoväliin ja miekan kärken tuon kaulaa vasten. Kuningas rääkyi kivusta jota naisen polvi tuolle tuotti, nainen vain painoi ja painoi yhä kovemmin sitä sinne.
" Kiihottaako? " nainen virnisti tuolle.

Matt kosketti miehen kehoa kahdella sormella "mukavia unia prinssi" hän totesi ja lähti naisen perään nopeasti prinssi olisi kolme päivää ainakin unessa hän ei oikein pitänyt prinssistä joten se saattoi osua sydämeen mikä tarkoittaisi joko ikuista unta tai kuukauden unia. Hän alkoi muistelemaan ja päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Hän saapui kuninkaan valtaistuin saliin "älä tapa häntä" hän totesi heti sisään astuessaan "koska minä tapan hänet." Matt totesi "Rikokset eivät periydy seuraavalle kuninkaalle niinhän se oli jos hän kuolee hänen tappajaansa ei voida tuomita. eikö se niin ole joten minun on tapettava hänet sinun armahduksesi eteen." hän totesi ja virnisti.

"Rikokset eivät periydy seuraavalle kuninkaalle niinhän se oli jos hän kuolee hänen tappajaansa ei voida tuomita. eikö se niin ole joten minun on tapettava hänet sinun armahduksesi eteen." Matt sanoi. Nainen katsoi tuota olkansa yli.
" Mutta eikö se ole silloin ihan sama kumpi hänet tappaa? " Nainen virnisti tuolle takaisin, nyt hän saisi verta. Pian naisen huulet koskettivatkin jo kuninkaan kaulaa ja sitten uppoutuikin jo hampaatkin. Kuningas karjui yhä enemmän. Nainen imi tuosta verta nautinnollisesti ja hitaasti. Aika tuntui kestävän ikuisuuden, ei elienórista, mutta varmaankin muista. Kuninkaan ääni oli laimennut yhä enemmän, muttei neinen tuota tappanut. joi vain tarpeeksi ja jätti homman Mattille.
" Tapa hänet, pääset kuninkaaksi. Se joka pystyy surmaamaan kunkun saa valtaistuimen itselleen. " Nainennuolasi verta suupielestän kävellen miehen luokse ja suudellen tuota. Hän halusi, että mieskin sai tietää miltä kuninkaan veri maistui, miehen huuliin saattoi jäädä pienen verijäljet. nainen hymyili tuolle ja jatkoi matkaansa kohti ovea.

"sori prinssi on hyvä kunkku jonka minä tapan kun sinä olet taas ihminen minulla on hommia joita en voi tehdä kuninkaana" hän totesi ja katsoi naista "minun täytyy pelastaa sinut" hän totesi ja vetäisi vartijalta mustan viitan jossa oli huppu hänen oli mentävä metsään hän oli kerran hyökännyt sinne mutta nyt hän aikoi mennä kohtaamaan suurimman pahuuden yksin. Hän aukaisi vartija kaulan ja täytti sillä kolme pulloa. "kuningas kuolee sitä paitsi joka tapauksessa hän ei saa sinulta pöpöä koska sinulla ei ole vampyyri pöpöä." Matt totesi ja laittoi veri pullot viitan taskuihin. Hän tarvitsisi paljon verta tähän taistoon siksi hän tarvitsi nämä kolme pulloa verta. "vältä verta ja toisia vampyyrejä sillä välin kun olen poissa" hän vielä totesi ja hyppäsi ikkunasta ulos hän ei osannut lentää mutta hänellä oli vampyyrin kestävyys päivän valolla taas ei ollut hänessä heikentävää ominaisuutta niin kuin yleensä kuraverisissä vampyyreissä.

//kiitos pelistä//

Naisen ilme oli varmaan hyvin haikaileva miehen perään tuon lähtiessä. Mies oli antanut kaiken maailman ohjeita naiselle joita tämän kuuluisi noudattaa. Elienóra hymähti hieman hankkien myös itselleen viitan, puki sen päälle ja lähti päivän valoisuuteen. Hupun hän nosti paremmin kasvojensa suojaksi. Nainen aikoisi liittyä vampyyrien pariin, vaikka se olisi hänen viimeinen tekonsa. Hän ei tulisi sopeutumaan ihmisten pariin ulkonäkönsä takia. Nopein askelin naisen akeleet suuntasivat kohti metsää, siellä asui yksi hänen tuttunsakkin pienessä mökissä. Ehkä tuo ymmärtäisi tilanteen paremmin ja nainen saisi asua tuon kanssa pari päivää kunnes uskaltautuisi ottaa ensimmäisen askeleensa pimeälle polulle..

// Kuten myös kiitos. :'33 //